Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Hevosen koulutus

Tarjoan hevosten koulutusta eri tasoisille hevosille. Otathan yhteyttä, jos kiinnostut hevosen kouluttamisesta näillä opeilla.

 


 

Kokemuksia

Tarina tuskan lisääntymisestä

eli tiedon totaalisen puutteen huomaamisesta. Omistan jäykän, ison, hienoliikkeisen saksalaisen kouluhevosen, jota on ratsastettu ammattilaisen toimesta muutama vuosi ennen minulle tuloa. Ongelmia on ollut alusta lähtien jäykkyyden, peräänannon ja kielen heittämisen kanssa. Kävin Soilen tunneilla opettelemassa toista tapaa vaikuttaa hevoseen, jossa tämä voisi rentoutua työskentelemään rauhassa ilman vastustusta. Muutosvastarinta itsessä siihen, ettei vetäisi ja koko aika nypläisi sitä suuta on kuitenkin niin syvällä pääni sisällä ja selkäytimessä, että vaikka kuinka yritin muuttua itse, hankaluudet jatkuivat edelleen. En tietenkään voinut ymmärtää, miten tuntitolkulla käynnissä meneminen volteilla ym. ”kukkahattutäti” – ratsastus voisi minua auttaa. Olinhan täysin vakuuttunut siitä, että hevonen voi kantaa/antaa selkänsä vain tuntumalla. Tämä tunneilla vapain ohjin laahustelu ei mitenkään vakuuttanut minua Soilen työskentelytavoista. Kuitenkin pakon sanelema tietoisuus taustalla siitä, että jotain täytyy muuttaa omassa tavassa työstää hevostaan, pakotti minut hakemaan jotain toista tietä.

Soile tarjoutui ottamaan hevoseni hänen luokseen ja olen nyt saanut seurata puolen vuoden ajan hänen systemaattista työskentelyään. Olen täysin sekaisin omista tunteista, mitä olen matkan varrella joutunut kokemaan. Niitä on todella vaikea tähän paperille järkevästi selittää ja toivon lukijalta pitkää pinnaa kaikkein näiden vastakohtaisuuksien ymmärtämiseen.

Juoksutustyö toi hevoseen kaikki tarvittavat lihakset ja tasapainon itsensä kantamiseen. Se on auttanut myös suoristustyössä. Jotenkin juoksuttamisen oikea oppiminen on antanut minulle mahtavan työkalun jokaisen hevosen kanssa. Kun maastakäsin oppii edes hiukan katsomaan kokonaisuutta ja sitä mitä hevonen tarvitsee rentoutuakseen, niin sen tunteen löytäminen on ollut ensimmäinen suuri oppini. Järkytyksenä tuli
myös kuinka oman kehon (mielen) rentoudella hevonen toimii nopeasti ja tarkasti. Vieläkään en tajua, koska lonkka jännittyy tai sen vasen lapa jäykistyy, mutta se varmasti vaatii vuosia töitä vielä. Soilehan on guru löytämään jäykkyyksiä hevosesta jotka useimmiten johtuvat ratsastajasta kuten kaikki hänen kanssa työskennelleet tietävät.

Toinen suuri oppini on ollut oman mielen ja kehon asenne työstäessäni vastustelevaa, jäykkää hevostani. Mieli ja keho on rento, mutta samalla hyvinkin jäykkä, tarkka ja tarvittaessa vastustava. Koko työskentely on täynnä ”Kauheita Vastakohtia”, joiden miettimisestä koko pää hajoaa. Työnnä jalalla riittävästi impulssin nostamiseksi, mutta ei yli, jotta käsi ei joudu korjaamaan pohkeen virheitä. Ratsasta selällä, tasapainota
rintakehällä, liikuta sormiasi silloinkin kun kaikki hyvin, älä vedä, hidasta, pidä impulssi ylhäällä, älä huoju, rentoudu, luo työskentelyilmapiiri ym. ym. ym. Tunne mitä allasi tapahtuu, luo rajat, ole tarkka impulssista, päästä lonkat, käytä jalkaa ja miljoona muuta asiaa. Todella vaikeata toteuttaa!

Soile jaksaa ja jaksaa ja jaksaa… Hevoseni on täysin muuttunut eläin. Pyöreälihaksinen, pehmeä, muhkea, herkkä ja täysin jalkojen välissä ratsastettavissa. Olen nähnyt hevoseni kolmasti kuussa ja joka kerta jo ulkoinen olemus on täysin erilainen. Hevonen on UUSI ja vieras minulle. Kieliongelmat ovat täysin poissa ja ohjat roikkuvat vapaina hevosen olessa täysin peräänannossa. Olin ihmeissäni siitä luottamuksesta, mikä
Soilella on omaan osaamiseensa, mutta nyt tiedän, että olen saanut kokea siitä vain pintaraapaisun tämän puolen vuoden aikana.

Hänen oma asenteensa on todella vaativa häntä itseään kohtaan, mutta hevonen on koko ajan töissä rentona. Tarkkuus millä hevonen rajataan jokaisen hevosen omalle tasolle on myös ihailtavaa ja siinä ei ole takertumista tai vihantunnetta (aggressiota) lainkaan.  Osaaminen tuo varmuutta Soilen työskentelyyn ja poistaa siitä itselleni tutun frustraation täysin. Jokaisen vierailun jälkeen olen ollut täynnä intoa ja uusia kysymyksiä päästä kokeilemaan uusia oppejani ja jakamaan ajatuksia ystävieni kanssa. Matka on päämäärä, eikö totta :-).

 Olen todella kiitollinen saamastani opista ja surullinen siitä, että tulen näkemään tätä hienoa työskentelyä vähemmän tulevaisuudessa hevoseni tullessa kotiin. Muutamassa tunnissa ei pysty käsittämään sitä oppia, mitä olisi mahdollista saada, jos pystyisi ottamaan sen vastaan. Nyt olen kuitenkin äärionnellinen tästäkin ajasta ja toivoisin teille kaikille, että te pystyisitte tekemään samanlaisen oppimatkan itseenne.

” Se on sinun valintasi!”- sanoo Soile!