Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Otsikko

Lisätty 31.12.2016

Vuosi alkaa olla lopuillaan, siis viimeistä päivää eletään aivan konkreettisesti. Olen aina viettänyt uuden vuoden syömällä hyvin, konsertissa tai muuten vain ystävien kesken. Tämä vuoden vaihde on erilainen, päätin nimittäin viettää aikaa itsekseni, ja mietiskellä mitä vuosi 2016 merkitsi minulle.
Olinko tyytyväinen vuoteen, vai menikö se ohi aivan kuin ”vahingossa”.

Tarkasteluni tuotti seuraavia ajatuksia vuodesta 2016:

Tänä vuonna suhtauduin asioihin paljon rennommin kuin aikaisempina vuosina. Vaikeatkin asiat pystyin aika hyvin ottamaan vastaan ilman suurempaa ajatusten ja tunteiden reagointia. Ilo ja hymyileminen ei aina ole niitä helpoimpia asioita toteuttaa täällä pimeähkössä Suomessa, mutta sekin onnistuu, jos haluaa niitä tuoda elämäänsä, harjoittelemalla hyvä tulee.

Ratsastuskonseptia olen tarkastellut useaan otteeseen vuoden aikana, ja mietiskellyt siinä olevaa ”punaista lankaa”.  Klassinen ratsastus, tietoinen ratsastus nimiä voi olla monia, mutta mitä nimi tuo lisää ratsastukseen. Sitäkö, että  ihmiset voisivat paremmin asennoitua siihin mihin kategoriaan ratsastus kuuluu, ja miten siihen suhtaudutaan?
Jollakin tavalla olen tullut itseni kanssa pisteeseen, että voisin lopettaa ratsastuksen aivan milloin tahansa, näyttää siltä ettei se palvele mitään tarvetta sisälläni. Tämä tarve voisi olla vaikka toisille näyttäminen mitä osaan, tai todisteleminen itselleni, että pystyn tähän, tai halua tulla nähdyksi ja arvostetuksi. Jotenkin kaikki tämä on menettänyt merkityksensä ja teen ratsastusta itselleni, koska nautin siitä, ja suurin ilon aihe on jakaa sitä niiden kanssa, jotka löytävät tiensä minun luokseni.

Olen tänä vuonna, myynyt viimeisenkin hevoseni, joka on ollut pitkällinen projekti lihasvaurioiden takia. Tämän jälkeen olo on kuin aloittaisin alusta. Uuden hevosen kouluttaminen vie vuosia, ja sen projektin aloittaminen vaatii kärsivällisyyttä ja systemaattista harjoittelua. Tämä systemaattinen harjoittelu on viime aikoina ollut hankala toteuttaa ulkomaan matkojeni takia, mutta kaikkeen löytyy aina ratkaisu, esimerkiksi vakavasti harkitsen muuttoa takaisin ulkomaille. Se jää nähtäväksi miten se toteutuu vuonna 2017.

Vuoden kohokontana on ollut uuden hevosen löytyminen tai paremminkin uuden ystävän löytyminen Portugalista. Hevoset tuntuvat usein olevan lähempänä ihmisiä kuin todelliset ystävät, niille kun voi jakaa kaikki ilot ja surut….ja näen tietynlaisen totuuden siinä, kun katsot hevosta, niin tiedät millainen sen omistaja on.

Olen samalla päässyt purkamaan kovalla kädellä tehtyä alkukoulutusta, jossa on aiheutettu kipua hevoselle käyttämällä piikki kapsonia turvan päällä. Arvet turvassa eivät koskaan häviä.

Tänä vuonna aloitin Läsnäolo-ja tietoisuuskurssien pitämisen. Se on ollut aivan mahtavaa, päästä yhdessä harjoittelemaan kuuntelemista, hiljaa olemista, keskittymistä, rentoutumista ja tässä hetkessä olemista - tämä on tuonut ison lisäosan tullessaan myös ratsastukseen. Miten luoda ratsastuksen ilmapiiri, jossa hevosen ja ratsastajan on hyvä olla.

Vuosi 2016 kuvina ja sanoina:


Fadista ja minä kesällä 2016Fadista ja minä kesällä 2016

 

Ihania koulutettavia hevosiaIhania koulutettavia hevosia

 

Portugalin lusitanopäivät, ratsastustani nuorella hevosella, onneksi herrasmies espanjasta ratsasti kanssani rauhottaen minulle tuntematonta hevostani.Portugalin lusitanopäivät, ratsastustani nuorella hevosella, onneksi herrasmies espanjasta ratsasti kanssani rauhottaen minulle tuntematonta hevostani.

 

 

 

yhdessäoloa kurssillayhdessäoloa kurssilla

 

vierailuja hevoskasvattajien luona Portugalissa keväällä ja syksyllä.vierailuja hevoskasvattajien luona Portugalissa keväällä ja syksyllä.

 

Olin tyytyväinen vuoteeni 2016, ja odotan innolla vuotta 2017.

Unelmat voivat toteutua, kun jaksaa uskoa itseensä.